Tätä tekstiä voisi oikeastaan kutsua sarjan osaksi nolla – ennen minkäänlaisen sivuston olemassaoloa on hyvin tärkeä suunnitteluvaihe, jossa tuleva sivusto sovitetaan yrityksen tarkoituksiin sopivaksi. Mietitään siis vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Tarvitseeko pien- tai keskisuuri yritys verkkosivuja? Mikä olisi hyvä nimi nettisivulle? Mikä on domain, ja mistä sen saa? Miten ja millä tavalla sivusto kannattaa toteuttaa?
Tarvitseeko pienyritys verkkosivuja? Lyhyt vastaus: kyllä. Pitempi vastaus, joka on oikeastaan helpointa aloittaa kysymyksellä: Miten itse löydät ne yritykset, joiden asiakkaana toimit? Mietipä uutta ostosta tai palvelua, jota saattaisit tarvita lähitulevaisuudessa. Miten aloitat etsinnän? Todennäköisesti vastaat, että internetistä hakukoneen avulla. Vaikka tuotetta tai palvelua ei myytäisikään internetin välityksellä, luultavasti löydät sieltä suuren määrän tietoa hakuusi liittyvistä asioista. Internet tarjoaa sekä tuotetietoja että niiden yritysten yhteystietoja, jotka tarjoavat hakemiasi asioita, vaikka kyseessä olisikin perinteinen kivijalkaliike. Sinulla on heti käytettävissäsi paljon ostopäätökseesi vaikuttavaa tietoa kuten kuvia, tuotearvosteluita ja – tietenkin – yritysten verkkosivuja. Verkkosivut lisäävät yrityksen näkyvyyttä ja uskottavuutta. Nettisivujen kautta asiakas voi etsiä tietoja tuotteesta tai kysyä lisätietoja silloin, kun se on hänelle kätevintä. Internetin aika- ja paikkariippumattomuus voi myös avata kokonaan uusia markkinoita vaikkapa toiselta puolen maapalloa. Parhaassa tapauksessa verkkosivu on kuin myyntiedustaja, joka mainostaa ja myy tuotteitasi kellon ympäri sekä vastaa asiakkaiden kysymyksiin.
Useimmiten pienyrityksellä on siis hyvä olla nettisivu. Siihen liittyviä seikkoja kannattaa ottaa huomioon heti yritystä perustettaessa. Nettisivun otsikon ja verkkotunnuksen eli domain-nimen (esim. www.avitas.fi) on hyvä sisältää samoja elementtejä kuin yrityksenkin nimessä. Yrityksen toimintaa kuvaava domain-nimi auttaa myös hakukonenäkyvyydessä. Nimiehdokkaiden pikainen googlettaminen ei varmasti ole hukkaan heitettyä aikaa, sillä nimen vaihtaminen myöhemmin tuo turhia ylimääräisiä kustannuksia. Samalla voi tarkistaa samankaltaiset toiminimet yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä. Suomalaisia eli .fi-päätteisiä verkkotunnuksia hallinnoi Viestintävirasto. Sivustolta voi helposti tarkistaa, onko kaavailtu verkkotunnus vapaa, ja tämä pitää tehdä joka tapauksessa, sillä verkkotunnus voi olla varattuna, vaikka sitä ei hakukonehauissa näkyisikään. Tarkistus on hyvä tehdä jo suunnitteluvaiheessa, jottei nettisivujen toteutusvaiheessa tule yllätyksiä. Tunnusta ei kuitenkaan tarvitse itse varata, etenkin jos sivuston toteutus jätetään ulkopuoliselle taholle, jolloin sivuston toimittaja voi hoitaa verkkotunnus- ja palvelinasiat. Suosituin tapa järjestää nettisivuille palvelin on web-hotellin käyttö. Web-hotellit tarjoavat vuokrattavan nettisivutilan lisäksi yleensä myös sähköpostitilejä, ja oman verkkotunnuksen alla sijaitseva sähköposti onkin yritysilmeen kannalta muita sähköpostilaatikoita uskottavampi ratkaisu. Nettisivujen toimittajat voivat usein järjestää asiat web-hotellin kanssa niin, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia teknisistä yksityiskohdista.
Takana ovat ne ajat, jolloin nettisivujen perustamiskustannukset olivat suuret. Hinnat vaihtelevat noin satasesta muutamaan tonniin toimittajan koosta, sivuston toteutustavasta ja ominaisuuksista riippuen. Omatoiminen nuuskiminen ja tarjousten kysyminen kannattaa, sillä yleispätevää neuvoa sopivan toimittajan löytämiseen tuskin on. Tärkeintä on se, että sivuston toimittaja on omannäköinen ja budjettiin sopiva. WordPress tai muu vastaava julkaisujärjestelmä on asiakkaalle hyödyllinen ratkaisu, koska sivuston päivittämisessä ei juurikaan tarvita teknistä taitoa. Itse päivitettävien sivujen etuna staattisiin sivuihin verrattuna on tuoreen sisällön kiinnostavuus ja vetovoima: vaikka tuote- tai palveluntarjontasi säilyisikin samanlaisena, voit silti ladata sivustollesi vaikkapa tyytyväisten asiakkaiden kommentteja, kuvia tai videoita yrityksen toiminnasta, blogitekstejä tai muuta kävijöihin vetoavaa.
Sisältöä, hakukonenäkyvyyttä ja muuta käsitellään myöhemmissä blogauksissa enemmän.
Teksti on julkaistu aiemmin Avitaksen vanhojen nettisivujen blogissa.
Kuva: https://www.pexels.com
